Sivun näyttöjä yhteensä

17.8.2012




Tässä mielenkiintoinen Paolo Coelhon tarina. Siinä on monta hienoa oivallusta.. 
Olen laittanut tämän tekstin aiemminkin ja laitan sen jälleen, koska se on vaan niin hieno..


..Poika katseli kun isoäiti kirjoitti kirjettä. Hetken katseltuaan hän kysyi:

"Kirjoitatko sinä juttua meistä? Kerrotaanko siinä minusta?"

Isoäiti keskeytti kirjoittamisensa ja vastasi lapsenlapselleen hymyillen:

"Kirjoitan todellakin sinusta, mutta tärkeämpää kuin sanat on tämä lyijykynä jota käytän. Toivoisin, että sinusta tulisi isona samanlainen kuin se."

Poika katseli kynää uteliaana muttei nähnyt siinä mitään erikoista.
"Tuohan on ihan samanlainen kuin kaikki muutkin lyijykynät!"

"Riippuu vähän siitä miten asiaa katselee. Tällä kynällä on viisi sellaista ominaisuutta, jotka sinullakin tulisi olla, koska silloin pystyt aina elämään sovussa maailman kanssa.

Ensiksi: Voit tehdä suuria tekoja, muttet saa koskaan unohtaa, että kulkuasi ohjaa käsi. Sitä kättä kutsutaan Jumalaksi, ja Hän johdattaa sinua oman tahtonsa mukaan.

Toiseksi: Väliin joutuu keskeyttämään kirjoittamisen ja käyttämään teroitinta. Kynä kärsii siitä hieman, mutta sen jälkeen se on terävämpi. Opi siis sinäkin kestämään pientä kärsimystä ja kipua, koska ne tekevät sinusta paremman ihmisen.

Kolmanneksi: Lyijykynässä on se hyvä puoli, että virheet voi aina pyyhkiä pois pyyhekumilla. Pidä siis mielessäsi, että omien virheitten korjaamisessa ei ole välttämättä mitään pahaa, vaan se on jopa tärkeää siksi, että pysyisi oikealla tiellä.

Neljänneksi: Lyijykynässä ei ole tärkeää sen puinen ulkokuori vaan sisällä oleva grafiitti. Pidä siis aina tarkkaa huolta siitä, mitä sisimmässäsi tapahtuu.

Ja lopuksi kynän viides ominaisuus: Kynästä jää aina jälki. Samalla tavalla sinunkin tulee muistaa, että kaikesta mitä teet elämäsi aikana jää jälkiä, joten ole tarkkana kaikissa teoissasi."

Ei kommentteja: